Varhaiskasvatus, nuoret ja perhe

Lapsilisän korotusjärjestelmän voisi myös uudistaa. Mielestäni se ei kannusta lasten lisähankkimiseen. Kaikille lapsille kuuluu sama lapsilisä lasten lukumäärästä riippumatta. Luodaan kannustimia uudella tavalla lasten hankintaan. 

Lapsiperheiden käytettävissä olevat varat ns. pakollisten elämiskulujen jälkeen ovat monesti olemattomat kun taas sinkuilla rahaa rittää itseensä koko palkan edestä. Meidän tulisi tasata tätä kuilua eli käytettävissä olevia varoja jotta lapsiperheen perustaminen jo aiemmin olisi houkuttelevampi vaihtoehto. Tarvitsemme lisää syntyvyyttä ja veronmaksajia. Maahanmuutto ei ole minulle se oikea ratkaisu jolla rahoitamme palvelut. Voisin harkita ansiotuloverotuksen porrastamista lasten lukumäärän mukaan, mitä enemmän lapsia, sen pienemmät verokulut. Vähennysoikeuksia voitaisiin myös lisätä lapsiperheille jotta käteen jäisi enemmän ja pienemmälläkin palkalla pystyisi elättämään perheen terveellisellä ruoalla. Myös isomman ruokakunnan suurempiin jätehuolto, vesi ja energiakustannuksiin pitäisi saada tasaavaa tukea.

Nuorten somen käyttämiseen pitäisi asettaa päättäjien ja koulutoimen taholta ohjeita enemmän joita vanhempien tulisi ja olisi hyvä noudattaa. Nyt nuoret ovat somessa 24h, unet jäävät vähiin ja kunto heikkenee kun elämässä ei ole muuta kuin some. Kun yhtenäisiä sääntöjä tai ohjeita ei ole, naapurin poika saa olla somessa kokoajan ja sinä vastuullinen kasvattaja olet nuoren hampaissa kun rajoitat somen käyttöä lapsen oman edun näkökulmasta. Yhtenäisyyttä tähän pitäisi saada. Myös me vanhemmat itse roikumme somessa liikaa, jolloin välinpitämättömyys nuorista ja mitä nuori tekee lisääntyy. Yhteisöllistä tekemistä enemmän, bilispöydät jokaiseen kouluun.

Nuoren opiskelijan tulisi olla yhdenvertaisessa asemassa kaveriensa kanssa. Ammattikoululaiselle kuuluu opintoraha jolla voi hankkia oppimateriaalia. Oppiminen ei voi olla kiinni siitä ostaako vanhemmat oppimateriaalin vai ei. Opintoraha kuuluu kaikille vanhempien tuloista riippumatta ja on tärkeä osa nuoren oman elämän hallinnan ensiaskelia.

Talous, työllisyys, yrittäjyys

Päättäjien tulee myös jatkossa keskittyä enemmän rahan hankintaan. Paino on ollut käytön puolella liikaa. Olen valmis menoleikkauksiin ja kulujen priorisointiin. Leikkaustoimet tulee harkita tarkkaan ja ne eivät saa kohdistuva värävaraisiin ja heikommassa asemassa oleviin. Yrityksiltä ei kuitenkaan tule kerätä enempää veroja. Varainhankintaa tulee suunnitella palvelujen kautta, jolloin yrityksetkin voivat laskuttaa syntyneet uudet kulut asiakkailtaan ns. tuotantokustannuksina. 

Rakennusluvat tulee saada viikossa. Ei voi olla jatkossa niin että kuluu 3kk ennen kuin lupahakemukselle nimetään käsittelijä ja käsittely voi lisäksi kestää vuoden ylikin. Rakennusluvat tuottavat rahaa. Tällaisiin palveluihin tulee panostaa ja saada ne joustaviksi ja toimiviksi. Yksityiset hankkeet seisoo, ei synny työpaikkoja, vain ja ainoastaan sen takia että rakennusvalvontavirasto ei toimi. Lupakäsittely pitää uudistaa ja taata riittävät resurssit.

Työn vastaanottaminen pitäisi myös tehdä kannattavammaksi. Pienpalkkatyön tekeminen pitäisi olla kannattavaa. Voisin harkita pienpalkka-aloille perusrahaa työssä käyvälle suomen kansalaiselle. Yrityksille työllistämiskustannus olisi sama olisi sitten ulkomaalainen tai suomalainen työntekijä. Lähtökohtaisesti jokaisen työkykyisen tulisi tehdä työtä. Vapaa matkustaminen pitäisi tehdä hankalammaksi. Reilua on se, että jokainen meistä kantaa kortensa samaan kekoon. Meillä on ihan riittävästi omasta tahdosta riippumatta olevia työkyvyttömiä ihmisiä joista meidän tulee kantaa yhdessä huolta. Olen valmis harkitsemaan pientä vastikkeellisuutta peruspäivärahaa vastaan. Tavoite tulisi olla kannustaa työnhaussa. Työtön työnhakija voisi työnhaussa auttaa kotikaupungiansa pienissä aputöissä tmv. Peruspäivärahaa saisi jatkossakin aina, mutta edellyttäisi osallistumista kaupungin hyväksi. Osallistumisesta voisi saada ehkä korotuksen peruspäivärahaan. Olisi järjestelmä sitten mikä tahansa, olisi hyvä pitää työnhakija aktiivisena koko uuden työpaikan haun ajan, jotta syrjäytymistä ei tapahtuisi niin paljon.

Sisäilmaongelmat ja rakentamisen laatu

Kun kaupunkilaisten rahoilla ja kaupunkilaisille rakennetaan tulisi kuivaketju-10 kosteudenhallintajärjestelmä olla pakollisena kaikissa hankkeissa suunnittelusta rakennuksen ylläpitoon. Nyt monesti tämäkin ohitetaan erillisellä kosteudenhallintaselvityksellä mitä kukaan ei lue ja valvo. 

Halvin hinta ei ole laadukasta rakentamista eikä ylläpitokulujen optimointia. Kaupungin hankkeissa pitäisi ohjaavaksi ottaa elinkaarikustannukset eikä vain rakentamiskustannukset. Kilpailutuksessa halvin hinta voi yhä olla, mutta rakentaja olisi saatava sidottua hankkeeseen useaksi vuodeksi 5-15 vuoteen kaikkiin ylläpitokustannuksiin. Tämä ohjaisi rakentajia suunnittelemaan järkevästi, laadukkaasti ja energiaa säästävästi sekä virittämään kiinteistön tekniikan toimivaksi. Sopimuskauden jälkeen kaupungin tilalaitos voisi ottaa käytön hallintaansa ns. valmiiksi viritettynä. Tällä mallilla rakennetaan kouluja muissa kaupungeissa, nyt elinkaarirakentaminen täytyy saada implementoitua käytäntöön myös meillä Turussa.

Hankkeiden kustannusarviot eivät voi tuplaantua tai triplaantua. Tähän on tultava muutos. Hankkeiden käynnistämistä ei saisi tehdä hankebudjettitiedoin. Päättäjillä tulisi olla käytettävissä suunnitelmiin pohjautuvat urakoitsijoiden kiinteähintaiset tarjoukset, jolloin tiedetään millä rahalla hanke oikeasti toteutuu. Suunnittelu tulee ohjata ja valvoa laadukkaasti ja ajan kanssa jotta suunnitelmissa tulee kaikki mietittyä ja yhteensovitettua eri tekniikan alat ym. rakentamistyöt tilavarauksineen.

Olisin valmis myös harkitsemaan kaupungin sisäilmapäällikön eriyttämistä tilaorganisaation alaisuudesta. Mielestäni sisäilmapäällikön tulisi olla rakennustöitä valvova ja ohjaava elin. Pidän ongelmallisena ajatusta että esimiehenä on kiinteistöistä vastaava johtaja. Sisäilmapäällikön tulisi olla puolueeton ja toimivalta täysmääräinen eikä tulisi pelätä potkuja tai miettiä miten asioista viestitään ettei siitä aiheudu omalle kiinteistöorganisaatiolle liikaa haittaa.

Lähijuna Turun seudulle

Aurinkoenergiaa on hyödynnettävä

Aurinkosähköpaneelit tulisi olla jo vakiovarusteita kaupungin kiinteistöjen rakentamisessa. Se vähentää ostoenergian tarvetta ja kiinteistön ylläpitokuluja. Paneelit kaikkien kerrostalojen katoille, samoin lämmöntalteenottojärjestelmät ja näin leikkaamme energian kustannuksista ison loven mitään menettämättä. 

Turussa voitaisiin myös kokeilla sadeveden talteenottojärjestelmiä. Keski-Euroopassa näitä käytetään jo. Sadevettä voitaisiin kiinteistössä hyödyntää mm. kastelu- ja wc-vesien järjestelmissä. Turha vettä on viemäröidä pois, otetaan vesi hyödyksi.