Turun Seudun Lähijunasuunnitelma 2019
Olen seurannut sivusta keskustelua Turun raitiovaunuhankkeesta. Hanketta on perusteltu mm. kaupunkikehityshankkeena. Aloin miettiä hanketta seudullisen kehittämisen ja tarpeen näkökulmasta ja tuotoksena syntyi oheinen Turun seudun Lähijunasuunnitelma 2019.
Lähijuna kyydittäisi lähiöiden asukkaat keskustaan, työpaikoille ja kauppakeskuksiin, sairaalaan ja laivaan. Auton tarve vähenisi, kun kaikkialle on helppo kulkea junalla.
Tampereelta esim. vaihto Urusvuoren kohdalla ja yksi pysäkin väli lentoasemalle. Lentoasemalta raideyhteys keskustan tai Myllyn kautta esim. satamaan.
Kun miettii miten Helsingin lentoaseman raiteen varrelle on syntynyt uusia asuinalueita, niin se mahdollistaisi myös Turun alueella kaavoittamisen raiteen varrelle.
Raitiovaunu ei toisi mitään ratkaisua, minkä jo ekologiset ja reittijoustavat sähköbussit kykenevät toimittamaan.
Keskustan alueelle on myös jo lisätty polkupyöräkaistoja, jonka johdosta autoilu on mennyt vaarallisemmaksi kun kaistat menee miten sattuu. Suojatiet ovat jo nyt paikoin todella vaarallisia ja tästä syystä en kaipaisi keskustaan yhtä elementtiä lisää, vaan turvallisuutta.
Ehdotan että Lähijunahankkeen kannattavuus ja toteutusmahdollisuudet kartoitetaan esim. konsulttityönä. Mikäli hanke löytää perusteita ja saa kannatusta yli kuntarajojen, hanketta tulisi edistää seutuhankkeena.
Poimintoja opinnäytetyöstä DUORAITIOLIIKENTEEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA 5/2019.
"Suomessa sopivin kohde duoraitiotien toteuttamiseksi olisi Turku ympäristöineen. Duoraitiotievaunulla tarkoitetaan sekä rautatieverkolla että kaupunkiraitiotiellä liikkumaan kykenevää kevytkalustoa.
Varsinais-Suomi soveltuu ihanteellisesti duoraitioliikenteelle. Maakunta on tiheästi asuttu osan asutuksesta keskittyessä jo olemassa olevan rataverkon varrelle. Turku toimii rautatieliikenteen alueellisena solmukohtana: sieltä lähtee rautatietä neljään suuntaan: Rantarata itään Salon ja Karjaan kautta Helsinkiin, Turun rata koilliseen Loimaalle ja edelleen Toijalaan ja Uudenkaupunginrata Uuteenkaupunkiin. Jälkimmäisestä haarautuu lisäksi rata Naantaliin. Uudenkaupungin- ja Naantalin radat ovat sähköistämättä, muut on sähköistetty. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Uudenkaupunginradan sähköistyksestä ja töiden on määrä valmistua vuoteen 2021 mennessä (Väylävirasto 2019).
Duoraitioliikenteen aloittaminen ei edellytä Turun seudulla mittavia investointeja. Liikkeelle voidaan päästä vaivattomasti rakentamalla seisakkeita nykyisen Uudenkaupunginradan varteen - toki huomioiden radalla kulkeva tavaraliikenne.
Turusta itään johtava Rantarata liene tarkastelusta eräs mielenkiintoisimmista. Sen tavaraliikenne on vähäistä käsittäen joitakin yksittäisiä Turun ja Piikkiön välisiä kuljetuksia. Sen sijaan henkilöjunaliikenne on vilkasta: aikataulukaudesta riippuen Turun ja Helsingin välillä on vähintään kaksitoista henkilöjunaparia. Vastaavasti asutuskin on tällä suunnalla tihein: Turun ja Salon välillä on kysyntää. Rata on yksiraiteinen ja sähköistetty. Kohtauspaikat sijoittuvat Piikkiöön ja Paimioon. Seisakkeita duoraitioliikenteen tarpeisiin voitaisiin avata Kupittaalle, Laukkavuoreen, Vaalaan, Littoisiin, Nunnaan, Piikkiöön, Paimioon, Hajalaan, Halikkoon ja Saloon. Rantaradan yksiraiteisuus sekä tiheä, Helsinkiin suuntautuva kaukoliikenne asettaa nykyisen radan kapasiteetille rajoituksia. Siten kohtauspaikkoja jouduttaisiin rakentamaan useita.
Esimerkkitapauksena käytetyssä Turussa samalla tai samankaltaisella vaunutyypillä voitaisiin hoitaa sekä Turun sisäinen että hyvinkin laajalla alueella Varsinais-Suomen seudullinen liikenne. Siten liikenne hoituisi yhdellä vaunutyypillä ilman laajoja investointeja sekä raitiotie- että paikallisjunakalustoon.
Raideliikenteen kehittämisen on lukuisissa tutkimuksissa todettu siirtävän etenkin työmatkalaisia henkilöautoista joukkoliikenteen käyttäjiksi. Koska ympäristökysymykset nousevat julkisessa keskustelussa entistä enemmän esiin, on siten tarvetta pohtia, olisiko kevytkalustosta ratkaisu tähän. "