Talous, työllisyys, yrittäjyys

Turun talous on aika kuralla. Menoja lisätään lainarahalla. Miten tästä noustaan?

Kaikki lähtee siitä että ihmiset tekevät töitä ja maksavat veronsa kotikuntaan. Työllisyysastetta pitää saada ylöspäin lähelle 80%:a. Jotta verorahaa tulee enemmän, pitää töitäkin olla enemmän joista veroja maksetaan. Työpaikkoja pitää saada luotua Turkuun. Työpaikat eivät putoa taivaalta, vaan työnantajat päättävät onko järkevää rekrytoida työväkeä lisää. Yrityksiä pitää tukea kaikin keinoin jotta Turkuun halutaan tulla ja investoida. Energian hintaa pitää saada alas, yrityksiin kohdistuvaa säätelyä ja byrokratiaa tulee helpottaa kaikin keinoin ja yrityksiä pitää kuunnella tarkasti mitä he milloinkin tarvitsevat.

Päättäjien tulee myös jatkossa keskittyä enemmän rahan hankintaan. Paino on ollut käytön puolella liikaa. Olen valmis menoleikkauksiin ja kulujen priorisointiin. Leikkaustoimet tulee harkita tarkkaan ja ne eivät saa kohdistua värävaraisiin ja heikommassa asemassa oleviin. Yrityksiltä ei kuitenkaan tule kerätä enempää veroja. Varainhankintaa tulee suunnitella palvelujen kautta, jolloin yrityksetkin voivat laskuttaa syntyneet uudet kulut asiakkailtaan ns. tuotantokustannuksina.

Rakennusluvat tulee saada viikossa. Ei voi olla jatkossa niin että kuluu 3kk ennen kuin lupahakemukselle nimetään käsittelijä ja käsittely voi lisäksi kestää vuoden ylikin. Rakennusluvat tuottavat rahaa. Tällaisiin palveluihin tulee panostaa ja saada ne joustaviksi ja toimiviksi. Yksityiset hankkeet seisoo, ei synny työpaikkoja, vain ja ainoastaan sen takia että rakennuslupavirasto ei toimi. Lupakäsittely pitää uudistaa ja taata riittävät resurssit.

Työn vastaanottaminen pitäisi myös tehdä kannattavammaksi. Pienpalkkatyön tekeminen pitäisi olla kannattavaa. Voisin harkita pienpalkka-aloille perusrahaa työssä käyvälle suomen kansalaiselle. Yrityksille työllistämiskustannus olisi sama olisi sitten ulkomaalainen tai suomalainen työntekijä. Lähtökohtaisesti jokaisen työkykyisen tulisi tehdä työtä. Vapaa matkustaminen pitäisi tehdä hankalammaksi. Reilua on se, että jokainen meistä kantaa kortensa samaan kekoon. Meillä on ihan riittävästi omasta tahdosta riippumatta olevia työkyvyttömiä ihmisiä joista meidän tulee kantaa yhdessä huolta. Olen valmis harkitsemaan pientä vastikkeellisuutta peruspäivärahaa vastaan. Tavoite tulisi olla kannustaa työnhaussa. Työtön työnhakija voisi työnhaussa auttaa kotikaupungiansa pienissä aputöissä tmv. Peruspäivärahaa saisi jatkossakin aina, mutta edellyttäisi osallistumista kaupungin hyväksi. Osallistumisesta voisi saada ehkä korotuksen peruspäivärahaan. Olisi järjestelmä sitten mikä tahansa, olisi hyvä pitää työnhakija aktiivisena koko uuden työpaikan haun ajan, jotta syrjäytymistä ei tapahtuisi niin paljon.